Verkkokauppa Suomessa

Hyvä pelaaja luistelee sinne, missä kiekko on. Erinomainen pelaaja luistelee sinne, missä kiekko on seuraavaksi by Wayne Gretzky.

Löysin mielenkiintoisen yhden suomalaisen sähköisen liiketoiminnan konsulttitoimiston tutkimuksen otsikolla ”Menesty matalasuhdanteesssa digitaalisten kanavien avulla”. Tälläinen tilanne on erittäin todellinen työpaikassani Kyproksen matkailuorganisaatiossa mutta aihe on ajankohtainen Suomessakin. Tutkimuksen mukaan ”suurin todennäköisyys menestyä taantuman jälkeen on yrityksillä, jotka leikkaavat kustannuksia valikoiden mutta samalla panostavat tulevaisuuteen kasvattamalla investointeja markkinointiin, tuotekehitykseen ja uusiin liiketoiminta-alueisiin”.

 

Monen suomalaisen yrityksen sähköinen liiketoiminnan osuus on vain murto-osa liikevaihdosta mutta sen merkitys liikevaihdolle suoraan tai epäsuorasti monikanavaisen asiakaskunnan myötä kasvaa koko ajan.  Hyvä esimerkki on Yhdysvalloissa vuoden 2008 pörssiromahdus, jonka jälkeen melkein kaikkien kauppojen kasvu on tullut verkkokaupasta. Euroopassa kehitys on samansuuntainen.

Suomalaiset ovat yksi Euroopan eniten verkosta ostavista kansoista mutta verkon osuus mainosrahoista on kuitenkin vielä yksi pienimmistä. Suomalaiset vähittäiskaupat eivät ole vielä panostaneet verkkokauppaan, jolloin myös verkkomainonta on vähäistä. Tästä seurauksena suuri osa suomalaisten verkko-ostoista ”karkaa” ulkomaisiin verkkokauppoihin (erikoistavarat, urheiluvälineet, auton varaosat, jne). Yleisesti voi todeta näin käyvän varsinkin, kun taantuman aikana kuluttajien ostovoima laskee ja hintaherkkyys lisääntyy sekä useimpien palvelujen ja tuotteiden kysyntä vähenee.

Tutkimuksen mukaan yritys, joka keskittyy verkkokauppaan, saa usein paremman tuoton investoinneilleen lyhyellä tähtäimellä. Sen luulisi houkuttelevan yrittäjiä.Lisäksi sähköinen liiketoiminta mahdollistaa uusien liiketoimintamallien hyödyntämisen ja myynnin laajentamisen uusille markkina-alueille kohtuullisilla kustannuksilla. Yhä suurempi rooli on myös osaavalla sähköisen liiketoimiinan tekijöillä (henkilöstö). Ko. tutkimus esittelee ”ketterän kehitys-mallin”, jossa yritykset, joilla ei ole paljon pääomaa sijoitettavaksi, voivat kehittää tuotteita iteratiivisesti eli toistavasti vähän kerrallaan keräten samalla asiakaspalutetta kehityksen ohjaamiseksi. Esimerkkiyrityksinä tutkimus mainitsee Groupon, Twitterin ja Facebookin.

Lue lisää Menesty matalasuhdanteessa digitaalisten kanavien avulla

MOBIILISEINÄ 

Muutaman viime vuoden ajan suomalaiset ruokaverkkokaupat ovat kehittäneet ja kasvattaneet palvelujaan ja myyntiään mm. HOK-Elannolla, Keskolla ja Alepalla on omat verkkohankkeensa. Suomalaisia luomuruoan toimittajia ovat Makumaku ja Neljän Ruoka. Verkkokauppa.comin sivuilta löytyy myös monia elintarvikkeita. Ulkomaalainen Amazon myy ja toimittaa jopa ulkomailta elinarvikkeita Suomeen.                            Suomalaisyritykset - ryhdistäytykää!

Vähittäisverkkokaupan tärkein kohderyhmä on nuoret perheet, jotka arvostavat arkea nopeuttavia ja helpottavia palvelutekijöitä kuten kotiinkuljetusta  ja laajaa valikoimaa. Ne ovat jopa hintaa tärkeämpiä.

Mobiiliseinän idea on, että asiakas lukee älypuhelimellaan haluamaansa tuotteen QR-koodin, joka sisältää suoran linkin verkkokauppaan ja kyseiseen tuotteeseen ja lisää tuotteen asiakkaan ostoskoriin. Valintojen jälkeen asiakas viimeistelee tilauksensa kertoen toimitusosoitteen ja -ajan verkkokaupassa. Kauppa tuo ostokset muutaman tunnin varoitusajalla annettuun osoitteeseen.

Tesco Homeplus Virtual Subway Store in South Korea

Mobiiliseinän pioneerina pidetään brittiläistä Tescoa, joka perusti ensimmäisen mobiiliseinän metrotunneliin Etelä-Koreassa. Sieltä se nopeasti kopioitiin maailmalle.  Euroopassa ranskalainen Carrefour on edellä kokeilussaan. Suomessa AlepanKauppakassi oli ensimmäisiä mobiiliruokakauppoja. 

Lue lisää Perheen äiti löysi itselleen työn nettiruokakaupasta 

POHDINTAA

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan suomalaiset pk-yritykset arastelevat verkkokauppamyyntiä. 80 % ei edes suunnittele verkkokaupan perustamista. Verkkokaupan valtteina kuitenkin pidetään helppoutta sekä myyjälle että asiakkaalle, kustannustehokkuutta ja palvelujen tai tuotteiden saatavuutta 24/7. Julkaisun mukaan suurimpina haasteina pk-yritykset pitävät yhteensopivuutta muiden järjestelmien kanssa sekä käytettävyytta myyjän ja asiakkaan näkökulmasta.  Tätähän Kirsi painotti lähipäivillä, että verkkokaupan tekninen osuus ei saisi ylittää 20 % verkkomyynnnin perustamisprosessissa.

Yrittäjien hidasta syttymistä sähköiseen kaupankäyntiin on mielenkiintoinen reaktio, johon kyllä moni yritys joutuu pian reagoimaan ja tekemään päätöksiä. Ehkä tekninen puoli todellakin vielä ”pelottaa”, koska tuottomahdollisuutta ja kustannustehokkuutta ei ole vielä osattu soveltaa yrityksen toimintoihin.Toisaalta voisi myös kysyä, voiko jokaisen yrityksen viedä verkkomyyntiin riippumatta yrityksen toimialasta? En kyllä keksi esimerkkiä ettei....ehkä se on sitten yrityksen ”arvopäätös” olla menemättä verkkomyyntiin?

Yrityksen täytyy kartoittaa aktiivisesti verkkomyyntinsä asiakkaiden käyttäytymistä, jotta sen saavuttaa parhaat tavoitteensa. Suomalaiset nuoret perheet arvostavat esim. HOK-Elannon Kauppakassin helppoutta ja ajansäästöä vaikka maksavat palvelusta extraa. Miten hinta vaikuttaa muissa kohderyhmissä esim. opiskelijat (erittäin hintatietoisia) tai 55+ ja 63+ vakavaraiset seniorikansalaiset, joiden lukumäärä on jo nyt yli miljoona väestöstä?

Olen huomannut nyt jo työpaikkailmoituksissa uuden ammattikunnan kasvun ja nousun. Sähköisen liiketoimminnan tekijöistä ja taitajista on pulaa maailmanlaajuisesti, niin myös Suomessa. Toimenkuva on varmasti monipuolinen ja ajan hermolla. Ilokseni huomasin muutaman seuraamani sähköisen liiketoimintakonsulttiyrityksen myös miettineen arvojaan ja näkemystään – vaikutti siltä, että kaupallisuus ei olisi ylitse kaiken vaan myös yrityksen oma hyvinvointi on tärkeää.

Lue lisää PK-yritykset arastelevat verkkokauppaa 9.4.2013