Miten internet on vaikuttanut matkailuyritysten arvoketjuun?
Matkailualan
sähköiset liiketoimintatavat ovat tuoneet joustavuutta ja kustannustehokkuutta
yritysten toimintatapoihin. Matkailuyritys on sähköisesti asiakkaan saatavilla
24/7. Kun matkailuyrityksen kotisivuilta
löytyy yrityksen verkkokauppa tai varaamo, niin silloin asiakas voi viedä loppuun
aikeensa ja ostopäätöksensä sekä maksaa.
Arvoketju on
käsite, joka kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta
valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa
tuotteen arvoa, esim. brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun tarkoitus on
maksimoida ketjun tehokkuus kustannuksia pienentämällä. Perinteisen
kaupankäynnin arvoketjun viimeinen lenkki - jakelu - on sähköisessä
kaupankäynninssä kustannustehostettu joustavaan sähköiseen varaukseen
edellyttäen, että yritys pystyy tarjoamaan tekniset vaihtoehdot asiakkaille ja
että asiakkaat ovat löytäneet sähköiset ratkaisut.
Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä liiketoimintaprosesseja?
BtoC
Pohdin alueellisia
matkailuyrityksiä, jotka voivat kerätä alueensa kehittämisen, markkinoinnin ja
myynnin samalle sivustolle, josta asiakas löytää alueen eri tarjoamat kattavat
käyttöpalvelut ja vaihtoehdot ottaen huomioon esimerkiksi vuodenajat ja eri
sesongit (koululaiset, japanilaiset, suomalaiset, marjastus, laskettelu,
kulttuuri).
Tärkeitä toiminnan
edellytyksiä ovat tehokas asiakas- ja maksujärjestelmien hallinta, markkina- ja
myyntianalyysit, tavoitettavuus ja helppo awareness, esim. Google ja Facebook.
Yritysten tulisi suunnitella palvelukonseptinsa monikanavaiseksi, koska kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu ja kehittyy yhä sähköisemmäksi sekä myös monipuotoisemmaksi. Käyttöhelppous sekä asiakkaalle että yrittäjälle on tärkein kriteeri, kun suunnitellaan yhteisiä myynti- ja palvelujärjestelmiä. Asiakkaat haluvat saada tarvitsemansa oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta - mikä se kanava on, sillä ei ole asiakkaalle merkitystä.
Yritysten tulisi suunnitella palvelukonseptinsa monikanavaiseksi, koska kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu ja kehittyy yhä sähköisemmäksi sekä myös monipuotoisemmaksi. Käyttöhelppous sekä asiakkaalle että yrittäjälle on tärkein kriteeri, kun suunnitellaan yhteisiä myynti- ja palvelujärjestelmiä.
BtoB
Alueellisten
matkailuyrittäjien kannattaisi miettiä verkostoitumista muiden alueen
yrittäjien kanssa mm. varaus- ja maksujärjestelmien teknisten ratkaisujen ja
ohjelmatarjonnan kehittämisessä, alueen erikoispiirteiden esittämiseen ja
vaalimiseen (murre, eläimet, historia, ruuat).
Tärkeitä yhteisiä tekijöitä alueen kilpailukyvyn parantamiseksi ovat palveluiden yhteensopivuus, yhteistyö markkinoinnissa ja myynnissä (hakukoneystävällisyys, kampanjat, tempaukset, teemat). Tuotteet tulisi olla löydettävissä monikanavaisesti, koska kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu ja muovautuu uusien sähköisten ratkaisujen myötä. Asiakaskunta myös muuttuu ja "pirstaloituu" esim. "Adults only", GayHelsinki, perinteiset lapsiperheet, seniorit alkaen 55+, jne.
Miten globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?
Suomessa matkatoimisto hallitsevat vahvasti globaaleja jakelujärjestelmiä esim. kaikki suurimmat matkatoimistot: AREA, SMT, Kaleva, Finnmatkat, Finnair ja Ready-to-Go. Alueellisista matkailuorganisaatioista vahvimmat ovat Saariselän keskusvaraamo ja Levi.
Maailman laajuisesti on olemassa kolme pääjakelujärjestelmää: Amadeus, Travelport ja Sabre, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet varsinkin amerikkalaisen ja kansainvälistyneen lentoliikenteen kasvamisen myötä.
Globaalit jakelujärjestelmät on vahvasti integroitu myös hotellien varausjärjestelmiin. Suomessa suosituin on Micros Fidelion järjestelmät sekä Hotellinxin järjestelmäratkaisut. Järjestelmät päivittyvät suoraan GDS (Global Distribution System) -järjestelmään sekä suurimpiin hotellivarausjärjestelmiin: Expedia, Travellocity. Tällä käytännöllä on säilytetty komissiopalkkiot.
Globaalien jakelujärjestelmien edut ovat muun kaupankäynnin ohella komissiokäytäntö, vältytään monopolistiselta hinnoittelu sekä kilpailun kautta saavutetaan parempi palvelu-ja laatutaso. Suomessa MEK on julkaissut tuotesuositukset ja vientikelpoisuuden kriteerit matkailutyrityksille.
Mielestäni globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat hyvin paljon matkailuyritysten sähköistä kauppaa. Yksittäinen yrittäjä ei pääse yksin näkyville eikä hänellä ole resursseja hallita tai hoitaa suurta jakelukanavaa, jolloin yritys joutuu hyväksymään jakelukanavan toimintatavat. Yritys saattaa tuntea, että itsenäinen päätöksenteko vähenee.
Maailman laajuisesti on olemassa kolme pääjakelujärjestelmää: Amadeus, Travelport ja Sabre, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet varsinkin amerikkalaisen ja kansainvälistyneen lentoliikenteen kasvamisen myötä.
Globaalit jakelujärjestelmät on vahvasti integroitu myös hotellien varausjärjestelmiin. Suomessa suosituin on Micros Fidelion järjestelmät sekä Hotellinxin järjestelmäratkaisut. Järjestelmät päivittyvät suoraan GDS (Global Distribution System) -järjestelmään sekä suurimpiin hotellivarausjärjestelmiin: Expedia, Travellocity. Tällä käytännöllä on säilytetty komissiopalkkiot.
Globaalien jakelujärjestelmien edut ovat muun kaupankäynnin ohella komissiokäytäntö, vältytään monopolistiselta hinnoittelu sekä kilpailun kautta saavutetaan parempi palvelu-ja laatutaso. Suomessa MEK on julkaissut tuotesuositukset ja vientikelpoisuuden kriteerit matkailutyrityksille.
Mielestäni globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat hyvin paljon matkailuyritysten sähköistä kauppaa. Yksittäinen yrittäjä ei pääse yksin näkyville eikä hänellä ole resursseja hallita tai hoitaa suurta jakelukanavaa, jolloin yritys joutuu hyväksymään jakelukanavan toimintatavat. Yritys saattaa tuntea, että itsenäinen päätöksenteko vähenee.