SOSTAC -malli on
P.Smithin 1990 luvun lopussa lanseeraman markkinointisuunitelman tekemistä
helpottava malli, joka on käytössä eri puolilla maailmaa ja hyvin erilaisissa
yrityksíssä.
Malli tiivistettynä:
SITUATION missa tilanteessa olemme nyt?
OBJEKTIVES missä haluaisimme olla?
STATEGY miten saavutamme tavoitteemme?
TACTICS miten toimimme käytännössä?
ACTION toiminta
ACTION toiminta
CONTROL kuinka varmistumme siitä,
että olemme perillä?
Markkinointisuunnitelmaa
laadittaessa alkutilanteen sekä tavoitteiden määrittely ovat ja ovat olleet tärkeimpiä lähtökohtia suunnitelmaa
työstettäessä ennen ja nyt internet ajalla. ”Miten saavutamme ja miten toimimme käytännössä”
– näihin kysymyksiin internetaika on tuonut ja suo huimia mahdollisuuksia
yrityksille.
Yrityksellä on käytössä
perinteisen suoramarkkinoinnin ohella sähköistä suoramarkkinointa esim. uutiskirjeet
ja mobiiliviestit ; näyttömainontaa omilla verkkosivuilla sekä
kumppanuusmarkkinointia verkkosivuilla, joissa yrityksen kohderyhmän voi
tavoittaa. Keltaiset sivut ja perinteinen sanomalehtimainonta eivät enää riitä
eivätkä ne kerro kaikista alan yrittäjistä vaan yrittäjät löytyvät verkossa mm.
hakukonemainonnan ja -optimoinnin avulla.
Markkinointisuunnitelman
onnistumista mitataan nykyäänkin varsinkin rahallisella numeroarvoilla mutta
avuksi löytyy myös erilaisia analyysimittauksia, jotka kertovat miten
markkinointi suunnitelma on toteutunut.
Analyysien avulla yritys pystyy päivittämään, vahvistamaan,
uudelleenjärjestämään ja muuttamaan mainontaansa ja sen kanavia.
Sähköinen
markkinointimaailma haastaa yrityksen markkinointisuunnitelman, sillä yleisesti
muutaman viime vuoden aikana kuluttajien ostokäyttäytyminen ja
kulutustottumukset ovat muuttuneet. Ja
muuttuvat tulevaisuudessakin, sillä sähköinen kaupankäynti lisääntyy ja kuluttajat sopeutuvat siihen, jolloin heidän ostopäätttäminen
muuttuu. Ulkoiset (uhka)tekijät kuten taloudellinen lama, työttömyys, väestön ikääntyminen, ulkomaiset kilpailijat
vaikuttavat myös yrityksen markkinointipäätöksiin. Yritykselle tärkeintä on
kuitenkin, että asiakas löytää sen, tekee ostopäätöksen ja palaute olisi
positiivista (uusi osto).
Viime viikolla olin promootiotehtävissä suomalaisessa matkatoimistossa Lappeenrannassa, jossa vielä paperinen matkailuesite puolustaa vahvasti paikkaansa sen kalliudesta ja suuritöisyydestä huolimatta. Esite oli sekä virkailijan että asiakkaan oiva työkalu. Useimmat suomalaiset matkanjärjestäjät ovat kuitenkin jo täysin luopuneet paperiesitteestä mm. kustannussyistä.
Hämmästyin äskettäistä
uutisotsikkoa, jonka mukaaan Suomessa on 1 000 000 yli 65-vuotiasta.
Joukossa on varmasti paljon hyväkuntoisia, aktiiveja, hyvätuloisia ja
kielitaitoisia maailmalla jo paljon matkustaneita ihmisiä. Heille ovat myös
sähköinen maailma ja kanavat tuttuja. Miten tämä ”massa” kartoitetaan ja
löydetään sieltä sopivat kohderyhmät matkailualan erilaisille yrityksille?
Haastavaa ja mielenkiintoista.
Sirkeille senioreille toimii muuten monta kertaa sähköpostimarkkinoiniti oivasti. Se on heille paljon tutumpa kuin sosiaalinen media.
VastaaPoista